maanantai 6. heinäkuuta 2020

Kerrostumia

Sinun kombuchaasi on upotettu Pöytäviina

takeaway-thaikkuusi on pakattu Janssonin kiusaus

M/S Romanticisi muistuttaa Hukkaputkea

Pyhimyksesi taustalla soittaa Coitus Int


mutta Pöytäviinassasi maistuu Stolichnaya

Janssonin kiusauksesi on pohjimmiltaan lasagne

Hukkaputkesi sydämessä asuu Monty Python

ja Coitus Intisi on oikeasti The Upsetters

torstai 6. heinäkuuta 2017

Seikkailu(ttomuus) jossain armaassa kotimaassa

Rumputi rumputi rum,
rumpuri
Joroisissa
tai Juankoskella tai Leppävirralla tai Lapinlahdella
jossa ei tiedä onko
päätien varressa vai sivutien
joka johtaa päätielle mutta
jonka vartta kävellessään on silti peukutettava
ohi ajaville autoille
siltä varalta että
joku autoilijoista kuvittelisi sen pyrkimykseksi päästä kyytiin

Missä on rautatie
jota junat puksuttavat tuhatta ja sataa
eikä Suomemme maassa kulkeakseen
tarvitse joko
omistaa auto
tai hirmuinen kunto
tai hirmuisesti rahaa
tai päättelykykyä ja yhdistelykykyä
(ja arvostelukykyä)

Voisi puksuttaa vain menemään
ja tuksuttaa ja muksuttaa ja luksuttaa ja lussuttaa ja mussuttaa ja tussuttaa ja tupsuttaa ja lupsuttaa ja hupsuttaa ja rupsuttaa ja humpsuttaa ja rumpsuttaa
rumputi rumputi rum;

torstai 29. syyskuuta 2016

Vapaus on

Ymmärtää ehtivänsä vaikkei ehtisikään.
Tietä takana ja edessä,
sijainti kartalla tuntematon
eikä sillä ole väliä, sillä kartta on vankila.

Sininen taivas ja vihreä maa,
viileä tuuli hivelee käsivarsia
ja aurinko lipuu vähitellen alemmaksi
mutta sillä ei ole väliä,
kun autoja kulkee yksi kerrallaan ohi
eikä seuraavasta kyydistä ole pienintä aavistusta

Loru

Seitsemän Makea
ryyppäsi sakea,
maku oli makea,
koostumus sakea.
Joukko pikkulottia
kuunteli Helmut Lottia
juoden caffe lattea,
tunnelma oli lattea.

Yritys hyvä kymmenen miinus

Tahtoisin antaa sinulle siivet
joilla nousisit ilmaan
lentäisit
kaartaisit korkealla
näkisit kuinka maailma on kaunis
kuinka aurinko paistaa
ja tuntisit
kuinka universumi värähtelee sinun kanssasi

mutta minä, onneton
osaan vain leikata säkkimuovista suikaleet
jotka näyttävät jätteiltä
joita välinpitämättömät ihmiset heittävät
ja vaikka niillä pääsisikin ilmaan
ei yksikään viitsi edes yrittää
"värikkäät?" minä kysyn
"rumat", sinä oletat muiden vastaavan

4 + 20

Pähkinä, pähkinä divaanissa loikoi,
tusina, tusina siellä jo on.
Koppelo, koppelo kauniisti ratsasti,
liukasta, liukasta elämän tiellä.

Aurinko, aurinko makkaraa paistoi,
escudo, escudo myyjälle tuli.
Kännykkä, kännykkä soi kissanpolkkaa,
hurjasti, hurjasti vauhtia kaikilla.

Karhunen, karhunen veroja kiersi,
empivä, empivä emosen olo.
Simpanssit, simpanssit altaassa lojuivat,
oivalsi, oivalsi jotain täti-ihminen.

Keksijä, keksijä on sirkuspelle,
hirmuinen, hirmuinen sisällä myrsky.
Salkkarit, Salkkarit telkkarin pilasi,
pihlaja, pihlaja kukki vastamäessä.

Postimies, postimies on Mustajärvi,
käskevä, käskevä äänensävy noidan.
Rustannut, rustannut olen tätä satua,
liukkaammin, liukkaammin lipsun nyt pois.

Hyvä

Äärellä luonnon mä hiljentäyn
kuni lapsonen ihmetellen.
Sieluin mun on ihan onnessaan
tästä kaikesta kaunihista.

Kaukana poissa on ahdistus,
epäilys, mi mun mieltäin vaivaa.
Taakse on hyljätty valtatie,
kaiken nähdä saan uusin silmin.

Oi, kaikki kukkaset loistossaan
nään kuin kerran mä ensimmäisen!
Linnut mun laulavat päihdyksiin,
sieluin siivittävät ne lentoon.

Täältä jos katsoisin taaksepäin,
verkon valheiden nähdä saisin.
Nyt ympär mun onni kietouu
kuni totta vain kaunis oisi.

Pieni oon sylissä maailman,
pieneks jään, jos vain saan mä päättää.
Niin on mun sieluni rauhainen
eläissäin täällä tähtein alla.

Kaukana siintää...

Kesäisenä iltapäivänä
mieli tuntee etäisen kutsun
sinne missä valo ja varjot leikkivät

eikä sitä hidasta tuntematon määrä kilometrejä
jotka erottavat kohteen tästä harmaasta näkymästä
jota katselee kaihosta täyttyen
samalla kun täyttää päänsä

ja lopulta
eräänä kellonlyömänä
kaikki on valmista
tutisevin jaloin taittuvat kilometrit
talot ympärillä kutistuvat
ja käyvät harvalukuisemmiksi
puistot kasvavat, muuttuvat metsiköiksi
puiset penkit vaihtuvat kivenlohkareiksi
ja vaahteroista tulee mäntyjä

mieli laajenee käsittämään koko maailman
yksilö pienenee kadotakseen sinne

aurinko on painunut alemmaksi
ilma on jo viileämpi
on myöhäinen ilta
ja tien päässä häämöttää tummasävyinen vesi

mainoskyltti ilkkuu
iso III niin ja niin monta euroa, siideri, lonkero, viini 12 cl
ja etsivä sielu on perillä –
mutta elämää ei ole temppu vaan miten se tehdään

torstai 26. helmikuuta 2015

Elämän LEIPÄÄ JA SIRKUSHUVEJA tarkoitus

Lleipä leeipä
leiipä leippä
LEIPÄÄ

ja sirkushu-






ve-







ja Niitähän kansa tarvitsee Ei muuta

Ei mulla muuta tänään

paitsi – törmäilyjä
kävelyreittejä jotka eivät pääty ikinä
kävelyreittejä jotka palaavat takaisin samaan pisteeseen mistä lähtivät
kävelyreittejä jotka eivät johda mihinkään tai sitten johtavat jonnekin mutta eivät mihinkään etukäteen määriteltyyn paikkaan, tai jälkikäteenkään; se on
elämän



tarkoituS

Hyvätapaiset juopot

Kuka ymmärtää
hyvätapaista densoa?
Ei Nokiaa, Ensoa
voi hän hyödyttää.

Vie ymmälle pään
hyvätapaiset juopposet!
Vielä otetaan tuopposet
...ja ymmärretään.

Yksinäisyydestä

Olen voimissani
voin kasata ja tasata näitä Saharan hiekkadyynejä
kuinka paljon ja kuinka nopeasti hyvänsä
mutta silti se pysyy Saharana
ja etäämpää tai avaruudesta katsoen ihan samannäköisenä

Voin olla tyytyväinen omaan rakennelmaani
mutta seuraava myrsky pyyhkäisee sen matalaksi

Voin yrittää juosta pois
mutta joka suuntaan on satoja kilometrejä pelkkää Saharaa
ja todennäköisimmin pyörin ympyrää

Toinen ihminen voisi auttaa minut pois
mutta kukaan ei kuule ääntäni
joka vieläpä on päivä päivältä käheämpi

Jos onnistuisin lähettämään satelliitin välityksellä jonkin signaalin ihmisten pariin
sitä ei edes huomattaisi
koska ihmisten parissa on ruuhkaa kaikista signaaleista
eikä kukaan tietäisi olla virittänyt vastaanotintaan oikealle taajuudelle

Ovatko unelmat totta

Tavallisista tavallisin unelma
joka ei toteutunut

ei jätä rauhaan
kuten ei sekään unelma
joka oli kaikista oudoista kaikkein oudoin

joka sekään ei toteutunut

muut unelmat toteutuivat kyllä

Dystotuus

"Lapsi pannaan äidin mahaan"
lapsi sanoi
ja äiti sen kun myönteli
"niin pannaan"

yö laskeutui lakeuksille
"pää kipeä" vakuutti nätti & pehmeä
"paskapuhetta" julisti ruma & kova

yhdeksän kuukautta myöhemmin
syntyi suvun ylpeys
jota enot, tädit ja sedät palvoivat
kunnes palvonnan kohteesta tuli
feministi-kommunisti-telaketju-lesbo-punkkari

Mäen poski

Nousen mäen syrjää
ylemmäksi
sumu seudulla tihenee
sankemmaksi
maisema ympärillä muuttuu
upeammaksi
tunne mielessä kasvaa
ihanammaksi

ylhäältä näkee kauemmaksi

ylhäältä näkee notkelman taakse
ylhäältä näkee notkelmaan
ja minkä sumu peittää
sen mielikuvitus täydentää

Valot syttyvät, hämärä etenee
maaston ääriviiva hiljaa himmenee
ja tyhjästä syntyy notkelmaan
parihelminauha

moottoritie
mistä tupsahdit kulkuni tielle?
en jaksa hypätä ylitsesi
vastapäisen mäen poskelle.

Salattu, pimitetty lisäsäkeistö laulusta Kesäpäivä Kangasalla

Tää kauneus kaistapäinen
mun tajunnan myllertää
on täysin yks lysti mulle
vaikk' ois täällä tieni pää
on täyttymys mulla tässä
vois enempää pyytää en
ja päättyy mun elämässä
tie kaikkeuteen sulautuen
ja päättyy mun elämässä
tie kaikkeuteen sulautuen!